Prologi

Maagit syntyivät haltioiden opittua, kuinka luovuttaa magiaansa ihmisille. Ethraw, nuori haltia, oli haltioista ensimmäinen. Hän oli rakastunut ihmistyttöön, eikä kestänyt ajatusta siitä, että tyttö eläisi niin paljon lyhyemmän elämän. Kun kuiskaukset mahdollisuudesta luovuttaa magiaa todistettiin todeksi, haltiat luovuttivat magiaansa yhä useammin rakastetuilleen.

Magia ei kuitenkaan käyttäytynyt ihmisillä samoin kuin haltioilla. Ihmiset löysivät magiasta pimeän puolen, sen mitä haltiat eivät koskaan olisi voineet käyttää.

Haltian ja ihmisen rakkaudesta syntyi jotain pahaa, jotain mitä kukaan ei olisi osannut odottaa. Magia levisi, jatkui sukupolvelta toiselle ja syntyi maageja, jotka käyttivät voimaansa pahaan. Aikojen edetessä he alkoivat levittää ajatusta maagien johtamasta maailmasta. Ne ajatukset olivat kipinä sodalle.



Kaukaisen maailman suurin sota oli rikkonut rajoja, rodut olivat taistelleet niin toisiaan, kuin omiaankin vastaan. Maailma oli rikki, Ineraksen kuningas Geoffrey oli saanut surmansa sodan viimeisinä päivinä.

Kuninkaan kolme poikaa seisoivat vaiti kylmässä linnassaan. Sopu hallitsijasta oli lopulta löytynyt. He jakaisivat Ineraksen kolmeen valtakuntaan, jokainen saisi oman valtakuntansa. Vanhin heistä kirjoitti nimensä sopimukseen ensimmäisenä. Nuorin oli viimeinen.

Kaksi päivää sodan päättymisestä kuningas Geoffrey haudattiin. Hautajaiset olivat synkät, pelko tulevasta heijastui jokaisen ihmisen kasvoilta. Haltiat, jotka heidän rinnallaan olivat sotineet, eivät saapuneet. He olivat paenneet metsiin, eivätkä enää palanneet.

Pohjoisen valtakunnan uusi kuningas julisti magian kielletyksi. "Jokainen joka harjoittaa minkäänlaista taikuutta, tai veljeilee magiaa taitavan kanssa, tulee surmatuksi." Kuningas nimesi maan Gallanteksi.

Niin tekivät myös läntisen ja itäisen maiden kuninkaat. Magia oli heidän isänsä tappanut, magia oli se joka oli sodan aiheuttanut.

Kolmen valtakunnan rajat päättyivät Ineraksen keskiosaan, jossa vanha metsä oli saanut asukkaikseen haltiat. Haltiakuningas Aremy piti viimeisinä elinpäivinään puheen koko väelleen. "Tiedätte, että haltia pystyy luovuttamaan magiaansa ihmiselle ja luomaan hänestä maagin. Te tiedätte mitä siitä on seurannut. Minä pyydän, älkää enää koskaan luovuttako vertanne ihmiselle, jotta hänestä syntyisi maagi. Ineras ei tarvitse maageja, Ineras ei tarvitse uutta sotaa."

Haltiat eivät enää poistuneet metsistään, he eristäytyivät ja unohtivat yhteiskielen taidon. He puhuivat vain vanhaa haltiakieltä, vain vanhimmat heistä muistivat kuinka puhua ihmisille. Mustaa magiaa käsittelevät opukset lukittiin metsän syvimpiin syövereihin, niin että ihminen ei koskaan niitä löytäisi.

*

Julkaisemme ensimmäiset osat pian.